Ihanaa päivää kaikille!
Mahtava viikonloppu takana! Pe karaoke-ilta ystävällä ja sama meno la, heti idolsin jälkeen baariin! Ja eilen nolasin itseni pahasti. Olen niin säälittävä! Soitin exälleni ja sanoin rakastavani häntä, mikä oli todella huono idea...hän oli tyttöystävänsä luona. Ajatus siitä että he olivat siellä kaksistaan lämpimän peiton alla toistensa syleilyssä ja minä...kännissä, yksin, jossain meluisassa baarissa puolituttujen kanssa, yrittäen unohtaa itsensä, piiloutua sinne samaan joukkoon unohtaen kaikki murheet, sai minut voimaan pahoin. Tuli tunne juosta pakoon. Minne vain. Päästä pois...päästä pois siitä kivusta mikä oli niin äkkinäisesti tullut. Tiesin miten yksin olin, vaikka parhaat ystäväni olivat pöytämme ympäröimänä. Yksinäisyydellä tarkoitan juuri sitä kun vaihtaisit paikkasi mielummin sinne peiton alle, toisen iholle, lähelle halittavaksi...
On vaikea luopua jostain mitä rakastaa. Olen usein niin yksin ja surullinen, enkä toivoisi mitään muuta kuin hänet vain vierelleni sanomaan sitä samaa ja pitämään sylissä. Toisen lämpö, hengitys ja tuoksu... en ikinä saa niitä takaisin. Olen niin surullinen..:(
Mutta se niistä suruista, on mulla hyvääkin kerrottavaa!!!Jeee<3<3<3<3<3<3<3<3
Tänään punnitsin itseni ja järkytyksekseni huomasin painon laskeneen 44, 8!!!! en voi uskoa tätä!:) söinkin kyllä todella vähän viikonlopun aikana, mutta juotua tuli kyllä monen sadan kalorin edestä. Olen lähes ensimmäisessä tavoitteessani, se 44 mutta muutin sen 40:een. vielä reilu neljä kiloa...<3
Ja voin kyllä oikeestaan aivan mainiosti. Hieman väsyttää ja aina silloin tällöin meinaa pyörtyä.
Laitan pian uusia kuvia!
sunnuntai 31. elokuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
11 kommenttia:
kuinkas pitkä muuten oot? :)
Haluaisin tietää saman. Jatkahan kirjoittelua taas, ja paljon jaksamista sinulle :)
163cm
Olen pahoillani, että joudut käymään läpi raskaan menetyksen ja kokemuksestakin tiedän, että se voi olla niin kamalan vaikeaa. Mutta tiedän myös sen, että se menee ohi ja olo paranee. Olet nuori ja kaunis ja saat varmasti vielä kokea paljon rakkautta.
Onnea saavutuksistasi ja paljon hyvää mieltä jatkossakin.
tiedän miten hirveältä tuntuu menettää rakastamansa ihminen ja se on totta, että sillä hetkellä ei oikeen auta vaikka sata välittävää ystävää olisi vieressä. sillä tuntuu ettei mikään koskaan voi korvata sitä tyhjiötä joka menetyksessä syntyy. Siihen auttaa ikävä kyllä vain aika! ja ystävät auttavat kuluttamaan sitä aikaa..
tuntuu pahalta lukea kirjoituksiasi kun haluaisin niin auttaa sinua, edes halata muistutukseksi siitä, että on olemassa paljon ihmisiä jotka sinusta välittävät <3
jaksamisia
Jes, ilokseni huomasin taas koneelle tullessani, että olet kirjoittanut blogiisi. Pidän sen lukemisesta. Mutta olen hyvin pahoillani puolestasi, Lasiluuranko. Tuosta sinun ekan kappaleesi tekstistä tuli ihan eräs oma vuodentakainen samanlainen kokemus mieleeni. Tiedän miltä se tuntuu. Mutta onneksi olkoon, olet todella kaunis ja laiha. :) Toivottavasti jakselet hyvin, eivätkä huimauskohtaukset vaivaa sinua liiaksi asti. Voimia sinulle ja lohduttava halaus päälle. :)
Oon itse tällä hetkellä aika huonossa kunnossa (painollisesti ja muutenkin), mutta blogis auttaa jaksamaan! Kaikkea hyvää sulle<3
Oon ite täysin päinvastasessa tilanteessa ku sä (vasten unelmiani), painan monta kymmentä kiloa enemmän kun sä ja kadehdin ja luen näitä kirjotuksias. Ite oon sairastanu syömishäiriötä jo 3 vuotta mut mikään ei näytä auttavan, ie saavan mua laihaks. Mut oikeesti hirveesti tsemppiä sulle, lueskelen näitä sun juttujas ja saan niistä inspistä jaksaa vielä. Kiitos sulle kauheasti //hali
ihailen suuresti sua sillä ite en pystyis tohon. johtuu suureksi osaksi siitä että on kaverit ja vahemmat huohottamassa niskaan ja sanomassa että olen liian laiha... olen yrittänyt vähän vähentää dyömistä mutta kaverit oli parin päivän jälkeen nii huolissaan et pakottaa miinut syömään :(
Raivostuttaa tuollaiset ihmiset. Itse olen 168cm pitkä ja painan 41kg, vihaan vartaloani ja olen koko elämäni yrittänyt lihottaa itseäni ja se ei onnistu. Harmittaa, koska se johtuu geeneistä. Rakastan ruokaa ja haluaisin olla muodokas. Miten joku voi haluta näyttää sellaiselta luurangolta? Pidän anorektikkoja pelkästään säälittävinä ja huomionhakuisina kakaroina. Ryhdistäytykää!
http://www.painoindeksi.org/laske.php
Hei käy oikeesti lukee tää. Ihan suoraan sanoen, vaikka täällä ihannoindaanki alipainoa niin siinä ei oo mitään kaunista. Onnellisuuden tavoittaa vasta sitten kun on sinut itsensä kanssa, eikä sillä että elämä on yhtä suorittamista.
Lähetä kommentti