Ihanaa päivää kaikille!
Mahtava viikonloppu takana! Pe karaoke-ilta ystävällä ja sama meno la, heti idolsin jälkeen baariin! Ja eilen nolasin itseni pahasti. Olen niin säälittävä! Soitin exälleni ja sanoin rakastavani häntä, mikä oli todella huono idea...hän oli tyttöystävänsä luona. Ajatus siitä että he olivat siellä kaksistaan lämpimän peiton alla toistensa syleilyssä ja minä...kännissä, yksin, jossain meluisassa baarissa puolituttujen kanssa, yrittäen unohtaa itsensä, piiloutua sinne samaan joukkoon unohtaen kaikki murheet, sai minut voimaan pahoin. Tuli tunne juosta pakoon. Minne vain. Päästä pois...päästä pois siitä kivusta mikä oli niin äkkinäisesti tullut. Tiesin miten yksin olin, vaikka parhaat ystäväni olivat pöytämme ympäröimänä. Yksinäisyydellä tarkoitan juuri sitä kun vaihtaisit paikkasi mielummin sinne peiton alle, toisen iholle, lähelle halittavaksi...

On vaikea luopua jostain mitä rakastaa. Olen usein niin yksin ja surullinen, enkä toivoisi mitään muuta kuin hänet vain vierelleni sanomaan sitä samaa ja pitämään sylissä. Toisen lämpö, hengitys ja tuoksu... en ikinä saa niitä takaisin. Olen niin surullinen..:(

Mutta se niistä suruista, on mulla hyvääkin kerrottavaa!!!Jeee<3<3<3<3<3<3<3<3
Tänään punnitsin itseni ja järkytyksekseni huomasin painon laskeneen 44, 8!!!! en voi uskoa tätä!:) söinkin kyllä todella vähän viikonlopun aikana, mutta juotua tuli kyllä monen sadan kalorin edestä. Olen lähes ensimmäisessä tavoitteessani, se 44 mutta muutin sen 40:een. vielä reilu neljä kiloa...<3
Ja voin kyllä oikeestaan aivan mainiosti. Hieman väsyttää ja aina silloin tällöin meinaa pyörtyä.
Laitan pian uusia kuvia!

Kävin läpi myös suntuubin sivuja ja lueskelin kommentteja läpi... Muakin itkettää lukea teidän juttuja ja tarinoita:´( mä toivon jokaiselle pienen sydämmeni pohjasta kaikkea hyvää ja tosi paljon jaksamisia...

Hei rakkaat! Mä teen aina tällässiä ihme ilmestymisiä kuukausien välein. Oon todella huono käymään koneen äärellä. Voin hetki sitten todella huonosti:( erosin nyt lopullisesti siitä miehestäni ja se oli rankkaa, nyt sillä on uusi nainen, joka hänen sanojensa mukaan; on normaalipainoinen, syö terveellisesti! Olen niin pahoillani että en ole täydellinen. Rakastan häntä vieläkin. Olen elänyt monenlaisessa ikävässä suhteessa mutta en ikinä ollut tuntenut oloani niin hyväksi kuin hänen kanssaan:(

Noh, mutta nyt voin täysin keskittyä itseeni ja niin olen tehnytkin! Pudotin painoa vielä vähäsen, mutta putki jatkuu kovaa vauhtia! tällä hetkellä painan suunnilleen 46,(en ole vähään aikaan uskaltanut vaaálle), otin histenpidennyksen, olen hankkinut kauniin rusketuksen, aloittanut baletin (parin vuoden tauon jälkeen), urheillut enemmän kuin koskaan! Vielä sitä painoa alemmas ja olen lähes täydellinen. Ette usko miten onnellinen olen! Jouduin uusimaan koko farkku-varastoni, sillä kaikki putoavat päältä. Tavoite painoni on tällä hetkellä 40! Tiedän että pystyn siihen, voitan itseni ja kaikki jotka eivät usko minun siihen pystyvän.

Saatte luvan hukkua mut kun en ole täällä käynyt, mutta olen yrittänyt ylläpitää suntuubin sivuja...:/ anteeksi taas. Mitenköhän saisin itseni käymään täällä. Jos tekisin itseni kanssa sellaisen komprpmissin että kirjoitan tänne joka tiistai ja torstai!? Haluaisin teille jokaisella saman tunteen kun mulla tällä hetkellä, miten rakkaat voin auttaa!? Oon miettinyt muuten et oisko hyvä idea jos tekisin kaikille halukkaille jotka haluavat kuulua "lasiluuranko/ana" yhteisöön, samanlaiset käsinauhat niin voimme tunnistaa toisemme. Mä voisin tehä jokaiselle sellaset... kertokaa mielipiteenne.